Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet
Lähde: Rakennettu Häme – Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi
Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003.
HAUSJÄRVI1. Kirkonkylän–Hikiän kulttuurimaisema
Keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella on erittäin kaunista asutus- ja viljelymaisemaa. Kirkolta
avautuu tasapainoinen maisema entisen kunnalliskodin suuntaan pitkin vanhaa maantietä. Hausjärven
vanha kylätontti on sijainnut tien varren kummulla nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla.
Kirkon kohdalla tiestä risteää Puujaan ja Oitin suuntaan kulkeva tie, jonka varrella on niin ikään kaunista
kulttuurimaisemaa.
Ali-Hinkkalan päärakennus on vuodelta 1905. Pihapiirin toisella sivulla on vanhempi asuinrakennus.
Yli-Hinkkalan ja Aapolan tilojen rakennukset muodostavat tiiviin, tasapainoisen kokonaisuuden.
Kolkkalan tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1892.
Nuorisoseura Sarastuksen seuratalo Ahjola on valmistunut vuonna 1908. Rakennusta on myöhemmin
laajennettu.
Kirkolta Lavintoon päin on tien varressa joukko 1800-luvun pieniä itsellisasumuksia.
Kajannon tilan päärakennus on vuodelta 1895. Pihakokonaisuuteen kuuluvat toinen asuinrakennus,
tiilinavetta vuodelta 1890 sekä aitta vuodelta 1808.
Kirkonkylän–Hikiän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.2. Hausjärven kirkko
Hausjärvi on erotettu Janakkalan emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1611. Se
itsenäistyi vuonna 1855. Nykyinen puukirkko on Martti Tolpon vuosina 1787–1788 rakentama. Tyypiltään se
on tornillinen pitkäkirkko, jossa alttaripäädyn nurkat ovat viistetyt. Runkohuoneen molemmin puolin on
runkohuonetta kapeammat ja matalammat ristivarret. Vuonna 1860 itäpäätyyn liitettiin matala,
satulakattoinen sakaristo-osa. Kirkon ulkovuoraus on vuodelta 1828. Kirkkoa on korjattu useaan eri
otteeseen. Perusteellinen kunnostus suoritettiin vuonna 1932 arkkitehti R. Blomstedtin suunnitelman mukaan.
Kirkkomaa ympyröitiin kiviaidalla ensi kerran vuonna 1821, vuonna 1854 kirkkomaata laajennettiin ja
rautaportit asennettiin 1866. Uusi Vuorenmäen päällä sijaitseva hautausmaa otettiin käyttöön 1891. Sitä on
laajennettu 1966.
Hausjärven kirkko on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.3. Pitäjänmakasiini, kirkonkylä
Hausjärven hirsinen pitäjänmakasiini on rakennettu vuonna 1853. Myöhemmin makasiini on siirtynyt
manttaalikunnan kautta Hausjärven kotiseutuyhdistykselle, joka on sisustanut siihen kotiseutumuseon.
Museota ylläpitää nykyisin Hausjärven kunta.4. Hausjärven entinen kunnantalo, kirkonkylä
Hausjärven entinen kunnantalo on rakennettu vuonna 1881. Se on laajennettu kaksikerroksiseksi vuonna
1934. Uuden kunnantalon valmistuttua vuonna 1981 rakennus on siirtynyt yksityiskäyttöön.5. Entinen kirkkoherranpappila, kirkonkylä
Hausjärven entisen kirkkoherranpappilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1892. Arkistosiipi
on vuodelta 1939. Vanha renkituparakennus on vuodelta 1897, ja pihapiiriin kuuluvat aittarivi sekä tiilinen
navettarakennus 1800-luvun lopulta ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Pappila on nykyisin Hausjärven
seurakunnan toimintakeskuksena. Pihaan johtaa kaunis koivukuja.6. Pikkupappila, kirkonkylä
Hausjärven kappalaisen pappilan Kivekkään päärakennus on vanha kirkonkylän tyttökansakoulu vuodelta
1869, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen 1892. Uusrenessanssityylinen ulkovuoraus on tältä ajalta.
Rakennusta ympäröi pieni puisto. Pikkupappila on nykyisin yksityisomistuksessa.7. Hausjärven entinen kunnalliskoti, kirkonkylä
Hausjärven puinen, osin kaksikerroksinen kunnalliskoti on valmistunut vuonna 1905. Rakennusta ympäröi
hoidettu puisto. Lähistöllä on vanhaa huvilamaista asutusta. Rakennukset ovat nykyisin yksityiskäytössä.8. Hikiän rautatieasema, Hikiä
Hikiän puinen asemarakennus on rakennettu vuosina 1867–69 IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan.
Sitä on laajennettu vuosina 1873 ja 1904. Asemarakennus ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Radan
vastakkaisella puolella on vanha rautatielaitoksen asuinrakennus, joka on nyt uudistettuna
yksityisomistuksessa.9. Hikiän kulttuurimaisema
Paikassa, jossa Selänojantie haarautuu Vanhasta Hämeentiestä, on kaunista kulttuurimaisemaa.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa on Kalkeen, Pakkalan ja Seppälän tiloilla. Alueen
keskellä on kyläraitin varrella vanhaa itsellisasutusta. Hikiän koulu on edustava näyte 1950-luvun
kansakouluarkkitehtuurista. Hikiän taajamassa sijaitsevan Hausjärven osuuskaupan funktionalistinen
liikerakennus on 1930-luvulta.10. Kalkee, Hikiä
Kalkeen tilan päärakennus sijaitsee Vanhan Hämeentien varrella paikalla, jossa muinoin on ollut Hikiän
kestikievari. Uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1885. Pihassa on vanha aitta.
Tien toisella puolen on Kalkeen isännän Vilhelm Palanderin vuonna 1891 rakennuttama, hänen poikansa
muistolle omistettu W.F. Palanderin koulu. Koulu on nyt yksityisasuntona.11. Selänojan kylä- ja kulttuurimaisema
Selänojan kylä lienee asutettu myöhäiskeskiajalla. Tiiviisti rakennetun kyläkeskuksen ympärillä levittäytyy
kumpareinen peltomaisema. Kyläraitin varsille istutetut puut lisäävät paikan viehätystä. Perinteistä
rakennuskantaa on mm. Alastalon, Mäkelän ja Timperin tiloilla.12. Erkylän kartano ja kulttuurimaisema
Erkylän kartanon kantatilana on entinen Apolan rustholli. 1700-luvun lopulla se kehittyi suurkartanoksi, ja
1843 kartanon maiden pinta-ala oli n. 10 000 hehtaaria. Kartanon päärakennuksen rakennutti vuosina 1845–
1851 kenraali J.R. Munck arkkitehti A.F. Granstedtin piirustusten mukaan. Tämä osin kolmikerroksinen,
tiilestä muurattu ja valkeaksi rapattu asuinpalatsi on aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin
edustajia. Se on selvästi irtaantunut empiren muotokielestä sisältäen jo uusgotiikan ja uusrenessanssin
piirteitä. Päärakennusta ympäröivä laaja englantilaistyylinen puisto on istutettu 1850-luvulla. Kartanon pihaan
johtaa vanha koivukuja.
Kartanopihan eteläpuolella on talouspiha, johon liittyvä työväen asuinrakennus on 1840-luvulta. Pienen
lammen toisella puolen on vuonna 1850 rakennettu talli, joka on A.F. Granstedtin piirtämä samoin kuin
kartanopihan pohjoispuolella sijaitseva samanikäinen viljamakasiini. Makasiini on muutettu asuinkäyttöön.
Järven pohjoisrannalla sijaitsee Erkylän Omettana tunnettu kivinavetta vuodelta 1845. Erkylänjärven toisella
puolen vastapäätä päärakennusta on Hautaniemi, jossa on paroni Carl Munckin hauta. Haudan lähialueet
ovat kaunista lehtometsää.
Erkylän kartano ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.13. Eskon koulu, Erkylä
Erkylän kartanon omistaja kenraali J.R. Munck, joka oli myös kadettikoulun johtaja ja Helsingin yliopiston
sijaiskansleri, perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen koulun. Munck oli tutustunut Pestalozzin
aatteisiin. Varsinainen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Erkylänjärven rannalle.
Vuoraamaton hirsirakennus on lähinnä sveitsiläistyyliä.
Koulu toimi vuosina 1856–1866 sekä 1884–1904. Koulurakennuksen ympäristö on poikkeuksellisen rehevää
lehtorinnettä.14. Oma Koti, Erkylä
Vuonna 1901 perustettu Toukokuun nuorisoseura sai vuonna 1911 vapaaherra Munckilta lahjoituksena
puolet Isontalon päärakennuksesta ja 1924 toisenkin puolen. Seuratalon pihaan on istutettu kuusia. Pihalta
avautuu näkymä kauniiseen viljelymaisemaan.15. Kurun kylä ja kulttuurimaisema
Kuru kuuluu myöhäiskeskiajalla asutettuihin kyliin, ja vuonna 1539 siellä oli neljä taloa.
Kyläasutus sijaitsee enimmiltä osin vanhan Ridasjärvelle johtavan tien varrella. Seuratalon pohjoispuolella
on joukko 1800-luvun itsellisasumuksia.
Mattilan tilan päärakennus on 1830-luvulta. Pihakokonaisuuteen kuuluu lisäksi kaksi pienempää
asuinrakennusta sekä vanha luhti-aitta.
Mäkelän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1900.
Kanniston tilan pitkä päärakennus on peräisin vuoden 1800 vaiheilta. Aitta on vuodelta 1802.
Kurun nuorisoseura on perustettu vuonna 1908 ja oma seuratalo Maisala rakennettiin talkoilla vuonna 1922.
Sepänmäen vuoraamaton hirsitupa on vanha sotilastorppa 1700-luvulta. Rakennusta on laajennettu 1868.
Pihamaalla on hirsinen ruoka-aitta vuodelta 1793. Sen jatkeena on vaja ja entinen talli.16. Vanha Hämeentie
Niin sanottu Vanha Hämeentie johti keskiajalla Hämeenlinnasta Janakkalan ja Hausjärven kautta
Vantaanjoen suulle. Tien merkitys kasvoi vielä Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen 1550. Hausjärvellä
Hämeentie kulkee Turkhaudan kylästä Lavintoon, josta ilmeisesti vanhempi haara kulkee Karhin kylän kautta
Hikiään uudemman kulkiessa Hausjärven kirkon kautta kohti Porvoota. Hikiästä tie jatkuu Erkylän kautta
Hyvinkäälle. Erkylän pohjoispuolella Hämeentiestä haarautuu niin ikään vanha maantie Kurun kylän kautta
Ridasjärvelle. Hausjärven alueella Vanha Hämeentie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa.
Kestopäällystetyltä tieltä avautuu monin paikoin miellyttäviä näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan.17. Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema
Turkhaudan kylä on Hausjärven vanhimpia. Se mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1385. Mahdollisesti
kylä on asutettu jo 1200-luvulla. Se sijaitsee keskiaikaisen Hämeentien varrella. Elävää kyläkuvaa rikkovat
kylän eteläosan useat sorakuopat. Tienristeyksen pohjoispuolella on säilynyt vanhoja 1800-luvun
asuinrakennuksia. Yksittäisistä rakennuksista on mainittava Yli-Torttilan jugendtyylinen päärakennus 1900-
luvun alkupuolelta. Tienristeyksessä sijaitseva seurojentalo on rakennettu vuonna 1915, mutta sitä on
myöhemmin uusittu. Turkhaudan entinen työväenyhdistyksen talo on vuodelta 1906, ja sitä on myöhemmin
jatkettu. Talo on nyt yksityisomistuksessa.
Turkhaudan kylän itäpuolella avautuu poikkeuksellisen laaja viljelymaisema, joka pohjoisessa yhtyy Puujoen
kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema ulottuu Janakkalan kunnan alueelle.
Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.18. Ryttylän kartano ja kulttuurimaisema
Ryttylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1435, mutta on ilmeistä, että kylä on asutettu jo
vuoteen 1300 mennessä.
Ollilan rusthollista muodostui 1700-luvulla Ryttylän kartano. 1914 kartanon osti Helsingin kaupunki, joka
perusti tänne koulukodin. Kartanon alueella toimii Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen
lähetyskeskus. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vuoden 1850 vaiheilla ja jatkettu myöhemmin
molemmista päistä. Puinen väenrakennus Pirttilä on 1800-luvun jälkipuolelta. Koulukodin aikuiset
klassisistiset kivirakennukset ovat 1920- ja 1930-luvuilta. Punatiilinen vilja-aitta on vuodelta 1904.19. Ryttylän koulu, Ryttylä
Ryttylän kansakoulu on perustettu vuonna 1890, jolloin eversti Hugo Standertskjöld luovutti koululle Ryttylän
kartanon vanhan oluttehtaan rakennuksen. Tämä yksityiseltä pohjalta alkanut koulu sai uuden tiilisen
rakennuksen, Tietolan, vuonna 1903. Kolmas koulurakennus valmistui vuonna 1938, uusin 1980-luvun
lopussa.20. Ryttylän entinen rautatieasema, Ryttylä
Ryttylän asemasta on säilynyt entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1876
arkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Se on yksityiskäytössä.21. Ryttylän asemanseutu
Ryttylän aseman ympärille on syntynyt tiivistä asutusta 1800-luvun jälkipuolelta lähtien. Asemarakennuksen
vieressä on kaksi rautatieläisten asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Muu rakennuskanta on
vaihtelevan ikäistä. Vuonna 1920 perustetun Ryttylän lasitehtaan tiilinen konttorirakennus on vuodelta 1927.22. Karan kartano ja kulttuurimaisema
Karan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Yksi Karan taloista oli rälssiä vuodesta 1569 ja toinen 1570-
luvulta. Karan kartano on ollut 1800-luvulta Nordenswan-suvun hallinnassa.
Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina 1811–12. Tyylillisesti se edustaa jäännettä
kustavilaiselta ajalta. Päärakennusta ympäröivä puisto on 1850-luvulta. Pihan laidassa on vanha
päärakennus, joka on rakennettu 1700-luvulla. Kartanomiljööseen liittyy lisäksi useita vanhoja
talousrakennuksia sekä kolme työväen asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta.
Karan vanha 1900-luvun alkuvuosina rakennettu koulu sijaitsee Hausjärventien (Vanhan Hämeentien) ja
Karantien risteyksessä.
Sydänmäen torppa Kakslatosten tien varressa antaa kuvan entisajan torpparin elinpiiristä. Vuoraamaton
hirsinen päärakennus 1800-luvulta on osin entistetty.23. Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema
Vanhan Hämeentien varrella sijaitseva Lavinnon kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän keskeistä
asemaa tärkeän väylän varrella kuvaa se, että 1700-luvun Kuninkaan kartastossa kylään on merkitty
kruununmakasiini. Nykyisessä muodossaan Lavinto on eräs Hämeen parhaiten säilyneitä
kyläkokonaisuuksia. Kylän talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä kyläraitin varrella. Talojen pihat avautuvat raitille.
Yli-Mattilan ja Ali-Lemolan rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen 1800-luvun asunsa. Luhtiaitta on
vuodelta 1768 ja on siis todennäköisesti Hausjärven vanhin rakennus.
Yli-Lemolan pitkä päärakennus on vuodelta 1855. Rakennuksen keskiosa on ilmeisesti korotettu
myöhemmin kaksikerroksiseksi. Suorakaiteen muotoista pihaa rajaavat vanhojen talousrakennusten rivit.
Huttalan pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Hirsinen karjasuoja on vuodelta 1915 ja aitta 1800-luvun
jälkipuolelta.
Lavinnon kyläkeskuksesta hieman syrjempänä sijaitsee Miekkalan tilan rakennusryhmä. Vuonna 1870
rakennettu päärakennus on tosin menettänyt osan alkuperäisestä tyylistään ikkunamuutoksen yhteydessä.
Rakennusryhmään kuuluvat lisäksi pakarirakennus sekä erikoinen aittarivi.
Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.24. Karhin kylä ja kulttuurimaisema
Karhin kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän läpi kulkee Vanhan Hämeentien toinen haara toisen
kulkiessa Lavinnon kylästä Hikiään kirkon kautta. Kuumolan, Pekkalan, Ali-Rekolan ja Yli-Rekolan talot
muodostavat viljelysten ympäröimän kyläkeskuksen, jonka ulkopuolella sijaitsevat Mäki-Hinkkala ja Mattila.
Kuumola on Hausjärven vanhin rälssitalo. Sen puinen päärakennus on vuodelta 1895.
Pekkalan asuinrakennuksen vanhin osa, tupa vuodelta 1803, on pitäjän vanhimpia asuinrakennuksia.
Myös Ali-Rekolan puinen päärakennus on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Yli-Rekolan (Jaakkola) kaksikerroksinen tiilinen päärakennus on vuodelta 1910. Pekkalan tilan päärakennus
on vuodelta 1803, talli ja riihi 1860-luvulta. Rakennusten ympärillä on vanhaa puustoa.
Mäki-Hinkkalan (Kylä-Hinkkala) päärakennus on entinen kappalaisen pappila, joka siirrettiin nykyiselle
paikalleen vuonna 1898. Myös osa talousrakennuksista on mainitulta vuodelta.
Mattilan tilan päärakennus on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Karhin kansakoulu on valmistunut v. 1926.
Karhin kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.25. Oitin entinen rautatieasema, Oitti
Oitin puinen asemarakennus on rakennettu vuosina 1867–69 III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan.
Asemaa on laajennettu vuosina 1876 ja 1917. Vaikkakin asemarakennuksen koristelua on jonkin verran
karsittu, se on silti säilyttänyt alkuperäisen hengen varsin hyvin. Asemarakennukseen liittyy pieni puisto ja
VR:n vanhojen asuinrakennusten ryhmä. Asema on nyt yksityisomistuksessa.26. Huvilammen ympäristö, Oitti
Oitin Huvilammen ympäristö on rakennuskannaltaan monipuolista. Seudulla on harrastettu tiiliteollisuutta
vuodesta 1874. Oitin tiilitehtaan vaiheisiin liittyy entisen Oitin kartanon rakennusryhmä, jossa puiston
ympäröimä päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennustekniikaltaan Suomessa harvinainen
ristikkorakenteinen viljavarasto on vuodelta 1906. Nahkurinojan varrella on vanha hirsinen mylly.
Lammen eteläpäässä on vuonna 1928 perustetun Salpausselän Tiilitehtaan neljän työväen
asuinrakennuksen yhtenäinen ryhmä. Lammen rannalla on lisäksi edustava funktionalistinen asuinrakennus
1930-luvulta. Lähellä Oitin asemaa on vuonna 1930 rakennettu klassisistinen pankki- ja apteekkirakennus,
joka myöhemmin on ollut yhdistyskäytössä ja nykyisin yksityisomistuksessa.27. Oitin työväentalo, Oitti
Oitin työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905 hieman ennen suurlakkoa. Oma työväentalo rakennettiin
seuraavana vuonna. Rakennuksen ulkoasua on ilmeisesti myöhemmin muutettu.28. Oitin–Torholan VPK:n talo, Oitti
Oitin VPK on perustettu vuonna 1896. Oma seuratalo valmistui vuonna 1908 arkkitehti Oskar Forsströmin
piirustusten mukaan. Rakennus on siirtynyt 1980-luvulla Hausjärven Urheilijat ry:n omistukseen ja sitä
kutsutaan Oitin Urheilutaloksi.29. Lokinperä, Oitti
Lokinperän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1901. Tiilisen karjarakennuksen lisäksi
rakennusryhmään kuuluvat kaksi aittaa vuodelta 1843 sekä heinälato vuodelta 1829.30. Oitin koulu, Oitti
Oitin kansakoulun puinen rakennus on valmistunut vuonna 1895 yli-insinööri H.K. Nordenswanin
suunnitelman mukaan. Koulua laajennettiin 1904. Tiilinen, 1970-luvulla rakennettu uudisosa on nivelletty
vanhaan koulurakennukseen. Koulurakennuksissa toimii nykyisin Hausjärven yläaste ja lukio.31. Mattila, Torhola
Mattilan tilan puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta 1883. Puisto perustuu puutarha-arkkitehti Bengt
Schalinin 1925 laatimaan suunnitelmaan.
Vuosina 1908–1914 Mattilan omisti kirjankustantaja Werner Söderström, joka piti siellä lepokotia. Nykyisin
Mattila on yksityisomistuksessa. Sen vieressä on entisen Kivelän lepokodin koristeellinen huvilarakennus
1800-luvun loppupuolelta.32. Torholan kulttuurimaisema
Puujoen mutkassa levittäytyy laaja pelto- ja niittyaukea, jolle luovat ominaispiirteensä Keskusmetsäseura
Tapion taimitarhat. Eerolan tilalle johtaa pitkä kuusikuja. Eerolan sveitsiläistyylinen päärakennus on
valmistunut vuonna 1883.33. Varunteen myllymaisema, Puujaa
Varunteen koski on perinteisesti ollut pitäjän keskeisin myllypaikka, jossa Hausjärven kirkonkylällä ja
Puujaan kylällä on ollut myllynsä. 1800-luvulla kosken partaalla toimi myös saha.34. Puujaan kylä ja kulttuurimaisema
Puujaan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän kolme kantataloa, Kartanon vanha rustholli, Talola
ja Penttilä sijaitsevat jokirannassa vanhan maantien varrella. Kartanon päärakennus lienee 1800-luvun
jälkipuolelta, Penttilän vuodelta 1914. Kyläkeskuksessa on lukuisia vanhoja aittoja. Kyläkeskuksesta syrjässä
sijaitsee Sillantaka, jonka päärakennus on 1820-luvulta. Rakennus on uusittu 1900-luvun alkupuolella.35. Puujaan koulu, Puujaa
Puujaan entinen kansakoulu on valmistunut vuonna 1911. Rakennus on nykyisin yhdistyskäytössä.36. Retuskallio, Puujaa
Retuskallio on perustettu uudistaloksi vuonna 1780. Pitkä talonpoikainen päärakennus on vuodelta 1831.
Tilalla on myös aitta vuodelta 1849.37. Haminankylän kulttuurimaisema
Haminanvuolteen Saidanlahteen perustettiin vuonna 1914 höyrysaha, jonka ympärille on kehittynyt asutusta.
Sahan alkuajoilta on kaksikerroksinen työväen asuinrakennus. Saha lopetti toimintansa 1981 ja
saharakennukset purettiin. Paikalla on nykyisin kaunis puistikko ja kylän uimaranta.
Haminankylän nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1925 rakennusmestari Heikki Kaartisen piirustusten
mukaan. Teollisuusalueen eteläpuolella on koivukujan päässä Niemelän tilan kaksikerroksinen,
klassisistinen päärakennus. Myös Saappalan kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1920 edustaa samaa
tyylisuuntaa. Mommilaan johtavan maantien varrella on maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki.38. Maitosten kyläasutus
Mäntsälän rajalla olevan Maitosten pienehkön kylän rakennukset sijaitsevat Nyryyn johtavan maantien
varressa. Komeita, lähinnä 1900-luvun alun puisia päärakennuksia on Niemelän ja Jussilan tiloilla.39. Rutajärven kyläasutus
Rutajärven historiallinen kyläkeskus erottuu yhä rakennustiivistymänä järven länsirannalla maantien varrella,
Mikkolan ja Eerolan talojen paikalla. Molemmissa taloissa on komeat perinteisen asunsa säilyttäneet
päärakennukset. Kyläkeskuksen eteläpuolella sijaitsevan Santalan komea päärakennus on 1800-luvulta.
Kyläkokonaisuuteen kuuluu myös olympiavoittaja Elmer Niklanderin mökki, ns. Alipytinki 1800-luvun
jälkipuolelta sekä harjoituskentän laidalla oleva muistokivi.